Nopeasti on mennyt yhdeksän viikkoa pentujen kanssa. Yritin punnitakin niitä, mutta vähän heikkoa on, kun hyppäävät samantien puntarista pois. Yli kilon ovat kuitenkin molemmat. Ensi viikolla mennään ensimmäisen kerran eläinlääkärille ottamaan rokotukset ja asentamaan mikrosirut.

Tänään taas havahduin siihen, kuinka kaunis onkaan kilpikonna tyttöni Sahra. Tumman kilpparin vetovoimaa ei ehkä ymmärrä ennenkuin itsellä on sellainen kotona. Nyt ymmärtää ❤

Artturin ja Pepin suklaatäplikäs poika Sinbad kantaa myöskin pitkäkarvatekijää🙂 Ainakin, jos uskomme saksalaisen laboratorion tulokseen, ja miksi emme uskoisi. Ei mitään outoa siinä, ovathan molemmat vanhemmatkin saman geenin kantajia. Sinbadilla on nyt implantti, joten mahdolliset jälkeläissuunnitelmat pitää suunnata kauas tulevaisuuteen.

Tänään olin vieraiden silitettävänä ja nosteltavana, joten olipa hyvä, että olin muistanut ottaa päikkärit ennen sitä. Meillä muut kissat ei annakaan tehdä semmoista, vaan menevät yleensä mieluummin piiloon. Pennut ovat vielä kokemattomia, eivätkä ymmärtäneet piiloutua.

t. Artturi😀

Nyt on paljon opeteltavaa kiinteän ruoan syömisessä ja hiekkalaatikolla käymisessä. Ja ihan vain hyväksi seurakissaksi tulemisessa. Asiat edistyvät omaan tahtiinsa.